Vaalikoneet ovat varsin käyttökelpoinen tapa tutustua ehdokkaiden ajatuksiin. Koneissa on näissäkin vaaleissa ollut sekä vaaleihin täysin liittymättömiä kysymyksiä, selkeästi vastakkainasettelua luovia asetelmia ja/tai muutoin irrelevantteja teemoja. Olen tähän nostanut joitakin keskeisiä kysymyksiä ja ajatuksiani niistä.
Alue- ja kuntavaaliteemaiset kysymykset on eritelty toisistaan otsikoiden alle.
Aluevaalit
TALOUS, HYVINVOINTIALUEIDEN RAKENTEET
Julkisten palveluiden tasoa on pidettävä yllä, vaikka se vaatisi veronkorotuksia.
Jokseenkin samaa mieltä
Oikeudenmukainen säästöjen etsiminen ja tehostaminen on mielekästä. Hyvinvointivaltion kivijalka on kuitenkin yhteisvastuullisuus, joten tarvittaessa myös veroja voidaan joutua korottamaan. Pidän sitä kuitenkin keinovalikoimassa häntäpäässä.
Hyvinvointialueille pitää antaa verotusoikeus (maakuntavero).
Jokseenkin samaa mieltä
Hyvinvointialueet ovat toimineet lyhyen aikaa, joten en muuttaisi näitä rakenteita toistaiseksi. Verotusoikeuden mahdollisuuksia tulee toki pitkällä aikavälillä tarkastella. Tähän olin jossain koneessa vastannut “en osaa sanoa”, mutta “jokseenkin samaa mieltä” on mielekkäämpi vastaus.
Hyvinvointialueiden määrää pitäisi vähentää tuntuvasti Suomessa.
Jokseenkin eri mieltä
Hyvinvointialueet ovat toimineet vielä lyhyen aikaa ja niille on tärkeää antaa aikaa nyt vakiinnuttaa toimintansa. En tekisi rakenteellisia muutoksia tässä hetkessä.
Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueet tulee yhdistää yhdeksi alueeksi kustannusten, byrokratian ja henkilöstövajeen takia.
Täysin samaa mieltä
Helsinki, Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ovat keskenään hyvin erilaisia enkä ole valmis yhdistämään näitä, Keusoten omalle alueelle on painavat perustelut ja asiaa on punnittu jo hyvinvointialueita perustaessa.
Hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöt vaaditussa ajassa, vaikka palveluita jouduttaisiin karsimaan nopeasti.
Jokseenkin eri mieltä
Muutokset tulee tehdä harkiten ja pitkäaikaisvaikutukset huomioiden ja toivoisin alueiden saavan lisäaikaa toiminnan sopeuttamiseen. Näillä näkymin sitä ei kuitenkaan ole tulossa ja toivon erityistä harkintaa sopeutuspäätöksiin tässä tiukassa aikataulussa.
PALVELUT, MAKSUT, JULKINEN JA YKSITYINEN SEKTORI
Hyvinvointialueellani pitää päästä kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa kahdessa viikossa.
Hoitotakuu piteni vuoden alussa niin, että perusterveydenhuollossa on päästävä kiireettömään hoitoon kolmessa kuukaudessa. Osa hyvinvointialueista aikoo pitää kiinni aiemmasta kahden viikon hoitotakuusta.
Jokseenkin samaa mieltä
Tiedän SDP:n pitävän kiinni kahden viikon hoitotakuusta. Samaan aikaan ajattelen itse, että kiireettömät asiat ovat keskenään erilaisia ja hoitoonpääsyn aikaikkuna voi olla esim. 14-21 vuorokautta. On kuitenkin selvää, että ajoissa hoitoonpääsy on kustannustehokasta, joten hallituksen säätämää kolmen kuukauden hoitotakuuta pidän kohtuuttoman pitkänä ja pitkällä aikavälillä kalliina.
Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja pitäisi alentaa.
Täysin samaa mieltä
Käyntimaksujen aiemmat nostot ovat osalle palvelun käyttäjistä kriittisen korkeita ja kohtaan työssäni asiakkaita, jotka esim. velkaantuvat korkeiden maksujen vuoksi. On ensisijaisen tärkeää, että terveydenhuollon palvelut ovat kaikkien saatavilla kohtuuhinnalla.
Ensihoidon valmiutta ei saa enää heikentää Keusoten alueella.
Täysin samaa mieltä
Keski-Uudenmaan pelastustoimen muutosneuvottelut on juuri saatu päätökseen ja nekin päätökset näyttäytyvät valitettavina. En ole valmis säästämään ko. palveluista yhtään enempää.
Sairaaloiden määrää voidaan vähentää nykyisestä.
Täysin eri mieltä
Meillä on Keusoten alueella varsin hyvin alueellisesti jakautuneet palvelut ja sairaala Hyvinkäällä. Siitä emme voi luopua.
Alennetut omaishoidon tuen palkkiot pitää nostaa takaisin aiemmalle tasolle.
Täysin samaa mieltä
Kannatan tätä erityisesti kolmannen tason palkkioiden osalta, koska ko. tason tuen saamisen kriteerinä on pääsääntöisesti se, että omaishoitajan on luovuttava palkkatyöstä. Omaishoito itsessään on merkityksellistä ja tuo myös säästöjä laitoshoidosta.
Vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pitää lisätä paikkoja, vaikka se toisi kustannuksia.
Jokseenkin samaa mieltä
Tällä hetkellä kodeissaan asuu paljon hyvin huonokuntoisia vanhuksia, koska palveluasumiseen pääseminen on vaikeaa. Tämä on epäinhimillistä ja kestämätöntä, vanhusten tulee voida kokea asumisensa turvalliseksi.
Hammashoitoon tulisi päästä omassa kotikunnassa.
Jokseenkin samaa mieltä.
Keusoten alueella kuntien ja kaupunkien keskinäinen saavutettavuus ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Priorisoisin paikallisen hoidon, mutta ihmisen valmiuksista riippuen aikoja voi ehdottaa myös muualta. Itse voisin mennä esim. Tuusulaan hammashoitoon, mutta ymmärrän, ettei se ole kaikille mahdollista.
Nuorten pitäisi päästä mielenterveyspalveluihin ilman ajanvarausta hyvinvointialueellani.
Täysin samaa mieltä
Ajoissa avun ja tuen piiriin pääsy on tärkeää ja kustannustehokasta. Nuorten pahoinvointiin on reagoitava walk-in-palveluitakin kehittämällä.
Hyvinvointialueeni pitää kustantaa maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
Jokseenkin samaa mieltä
Maksuttomasta ehkäisystä on selviä hyötyjä ja se vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja seksitautitartuntoja. Keusoten alueella maksuton ehkäisy toteutuu tällä hetkellä alle 20-vuotiaille ja kohderyhmä voisi olla laajempikin.
Huumeiden käyttäjille on järjestettävä helposti saavutettavia paikkoja neulojen vaihtamiseen.
Täysin samaa mieltä
Terveysneuvonta ja myös puhtaat välineet ovat keskeisiä toimenpiteitä tartuntatautien ehkäisyyn ja muutoinkin huumeiden käyttäjien terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiessa.
JULKINEN JA YKSITYINEN SEKTORI
On oikein, että julkisella rahalla tuetaan ihmisten käymistä yksityisessä terveydenhuollossa.
Jokseenkin eri mieltä
Yksityinen sektori voi täydentää julkista sektoria, mutta palvelut täytyy ensisijaisesti tuottaa julkisen omana palveluna.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen on hyödynnettävä nykyistä laajemmin palvelusetelejä sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka hyvinvointialueen kuuluu järjestää asukkailleen.
Jokseenkin eri mieltä
Keusotessa on melko laajasti palveluseteleitä käytössä. Ostopalvelu voi täydentää omaa palvelua, mutta en lähtisi kasvattamaan sen määrää.
Hyvinvointialueen pitää vähentää lastensuojelun palveluiden ostamista isoilta yrityksiltä.
Jokseenkin eri mieltä
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvinvointialue ei mitenkään pysty itse tuottamaan kaikkea riittävää palvelua (avohuollon tukitoimet ja sijaishuolto), joten ostaminen on välttämätöntä. Toivoisin Keusoten oman ja ostopalvelun olevan keskenään vertailukelpoisia niin laadultaan, vaikuttavuudeltaan kuin kustannuksiltaankin. On tilanteita, joissa esim. lastensuojelun avohuollon palvelu voi olla ostopalveluna sekä edullisempaa että laadukkaampaa, ja tämä on kokonaiskuvassa kestämätön tilanne. Keskeistä kokonaisuudessa on myös kilpailutusten kehittäminen ja valvonta. Tässä yhteydessä on tärkeää mainita, että olen työskennellyt vaalikevääseen saakka yksityisellä palveluntuottajalla ja toteuttanut ko. palveluja. Minulla on vankka kokemus palveluiden rakenteista ja laadusta ja toisaalta ymmärrän tätä kenttää laajasti.
Tällä hetkellä osa lastensuojelun palveluntuottajista on yrityksiä, jotka tavoittelevat toiminnallaan taloudellista voittoa. Jatkossa hyvinvointialueiden tulisi ottaa itselleen suurempi vastuu lastensuojelupalveluiden tuottamisesta.
Jokseenkin samaa mieltä
Lastensuojelun sijaishuollossa palvelut toteutuvat hyvin suurelta osin ostopalveluna ja tämä 75-80 % osuus on turhan suuri. On tärkeää kartoittaa julkisen ja yksityisen vaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Julkisella sektorilla voi olla paljon opittavaa yksityiseltä esim. laadun kehittämisen suhteen. Lastensuojelun menorakenteessa avo- ja jälkihuollon kustannukset ovat yhteensäkin merkittävästi pienemmät kuin sijaishuollon ja yksi keskeinen osa kustannuksia ovat ostopalvelut. Painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevissä palveluissa ja huostaanottoja tulee ehkäistä. Lastensuojelun sijaishuolto on korjaavaa palvelua ja siksikin kallista.
HENKILÖSTÖ
Rahaa ja työntekijöitä pitää siirtää sairaaloista enemmän perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.
Ei samaa eikä eri mieltä
Sairaaloiden henkilöstö- ja palvelurakenne on erilainen kuin perustason terveydenhuollossa, joten mielivaltainen rahan ja työntekijöiden siirtäminen ei ole järkevää. Hoidon painopisteen tulisi kuitenkin olla perusterveydenhuollossa eikä erikoissairaanhoidossa.
Työnantajana hyvinvointialueen pitää olla valmis korottamaan henkilöstön palkkoja yleistä tasoa enemmän, jotta saadaan riittävästi osaavia työntekijöitä.
Jokseenkin samaa mieltä
Keusoten palkkauksen taso on maan kärkea ja alueellamme maksetaan useista sosionomien tehtävistä tällä hetkellä noin 200 euroa enemmän kuin esim. Vantaa-Keravalla. Työntekijätilanteemme on myös kohentunut merkittävästi. Tämä yhdistettynä alueemme erittäin tiukkaan taloustilanteeseen en toistaiseksi usko korostusten olevan mahdollisia. Yleisesti ajatellen hyvinvointialojen palkkaus on liian alhaisella tasolla ja toivon tulevan aikoja, jolloin palkkaus ja työn vaativuus kohtaavat.
Työntekijöiden kelpoisuusehtoja pitäisi löysentää työvoimapulan helpottamiseksi.
Täysin eri mieltä
Meillä on painavasta syystä laillistettuja ammattihenkilöitä työskentelemässä sosiaali- ja terveydenhuollossa eikä kelpoisuusehdoista ole potilas- ja asiakasturvallisuuden takia järkevää tinkiä.
Hoitajamitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa tulee edelleen pienentää.
Täysin eri mieltä
Tosiasia on, että ympärivuorokautiseen hoitoon tulee hyvin huonokuntoisia vanhuksia, ja heidän hoitonsa laatu ja turvallinen arki on taattava
Ulkomaista työvoimaa tarvitaan välttämättä turvaamaan hyvinvointialueeni palvelut.
Jokseenkin samaa mieltä
Työvoimaa on houkuteltava riittävällä palkkauksella, hyvillä työoloilla ja toimivalla johtamisella. Kaikenlainen kikkailu ja esim. työehtojen kiertäminen ulkomaisen työvoiman avulla on väärin. Myös työntekijöiden riittävä kielitaito on tässä tärkeä huomioitava asia.
Kuntavaalit
KASVATUS JA KOULUTUS
Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle.
Täysin samaa mieltä.
OAJ:n suosituksen mukaan luokan koon tulisi olla korkeintaan 20 oppilasta ja 1. ja 2.-luokilla 18 oppilasta. Pienet ryhmäkoot perusopetuksessakin tukevat oppimista ja oppilaiden yksilöllistä huomiointia. Tässä on toki se haaste, että sääntöä todennäköisesti voitaisiin kiertää esim. yhdistämällä eri luokkia samaan tilaan tilapäisesti.
Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla.
Ei samaa eikä eri mieltä
Tämä “mennyt liian pitkälle” on tyypillistä persuretoriikkaa, johon en itse lähde. Pienet ryhmäkoot erityisesti perusopetuksessa tukevat oppimista ja oppilaiden yksilöllistä huomiointia. Koulumaailman kehittäminen esim. nepsy- ja aistiystävälliseksi on mahdollista nimenomaan pienryhmien myötä. Erityisoppilaat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä ja erityistä tukea tarvitsevia, keskenään erilaisia oppijoita ei voida myöskään sijoittaa samoihin ryhmiin.
Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
Jokseenkin eri mieltä
Tutkitusti kasvatuksessa keskeisiä tekijöitä ovat esim. osallisuus ja positiivisen vahvistaminen, joten tottelevaisuus ei kuvasta kasvatuksen onnistumista tai tavoitteita. Tärkeimpiä arvoja ja kasvatuksen kulmakiviä ovat esim. empatia, turvallisuus, ja tunne- ja vuorovaikutustaidot.
Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi.
Täysin samaa mieltä
Kannatan ylipäätää monenlaisten matalan kynnyksen palveluiden viemistä sinne, missä nuoret ovat. Järvenpään kouluissa työskentelee kouluvalmentajia, jotka ovat mahtava lisä oppilashuollon ja opetushenkilöstön rinnalle. Nuorisopalveluista käsin on tehtävä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Varhaiskasvatus on yksi naisvaltaisista aloista ja palkat ovat alhaiset suhteessa työn vastuuseen ja merkitykseen. Palkkauksen tulisi olla yksi alan vetovoimatekijöistä. Lähtökohtaisesti palkoista neuvotellaan kuitenkin työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Työntekijöiden motivaatioon, hyvinvointiin ja tuottavuuteen tulee palkan lisäksi panostaa hyvällä johtamisella ja esim. työsuhde-eduilla.
Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.
Ei samaa eikä eri mieltä
Henkilökunnan palkkaaminen ei kulutasolla yksinään ole kuntaveron nostoa vaativa asia enkä näe mielekkääksi asetella näitä vastakkain. Koulujen aikuisten rakenne on myös iso kokonaisuus ja sitä tulee siten tarkastella; esim. kouluvalmentajien läsnäolo on yksi keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä.
Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona.
Jokseenkin eri mieltä.
Meillä Järvenpäässä ei ole käytössä kuntalisää, se on poistunut yli 10 vuotta sitten. Suosin perheiden valinnanvapautta ja samaan aikaan toivon, että kotihoidon valintaan ei vaikuta esim. epäluottamus varhaiskasvatuksen laatuun tai henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen pitää olla luotettava, laadukas ja vetovoimainen palvelu, koska sillä on tutkittuja hyötyjä.
Kuntani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla.
Täysin eri mieltä.
Vauva- ja lapsiperheiden palvelut ja asumisen olosuhteet ovat parhaita houkuttimia, ei yksittäinen kertakorvaus. Lisäksi Järvenpäässä syntyy reilusti vauvoja vuosittain eikä tällainen houkutin tunnu ajankohtaiselta.
TALOUS, TYÖLLISYYS, ELINKEINOELÄMÄ JA SOSIAALITURVA
Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.
Jokseenkin samaa mieltä
Vastaan ”jokseenkin samaa mieltä”, koska kuntaveron nostaminen on keinovalikoimassa minullakin viimeisten joukossa. Toistaiseksi sille ei Järvenpäässä ole ollut tarvetta ja näin toivon asian jatkossakin olevan. En kuitenkaan sulje sitä kokonaan poiskaan, koska esim. koulutuksesta ja palveluista leikkaaminen ei ole arvojeni mukaista.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Jokseenkin samaa mieltä
Yleisesti säästöjen etsiminen ja tehostaminen on kannatettavaa. Hyvinvointivaltion kivijalka on kuitenkin yhteisvastuullisuus, joten en sulje veronkorotuksia kategorisesti pois keinovalikoimasta. Onneksi aivan viime aikoina Järvenpäässä uusia leikkauksia ei ole tarvinnut suunnitella eikä veroastetta nostaa!
Jotta Suomella olisi tulevaisuudessa varaa hyvinvointipalveluihin, mittavat leikkaukset niihin ovat välttämättömiä.
Jokseenkin eri mieltä
On arvovalinta esim. samanaikaisesti rahoittaa olutveron laskua ja leikata sosiaali- ja terveyspalveluista sekä etuuksista. Täten en pidä nimenomaan suuria sote-leikkauksia välttämättöminä. Säästöjä tulee hakea useilta eri sektoreilta. Toiseksi ydinongelma on se, että taloutemme ei ole kasvanut vuosiin.
Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Siirto on tehty juuri ennen vaaleja ja meillä on siitä vielä vähän tietoa, joten vastaan neutraalisti. Uudistus mahdollistaa Järvenpäällekin paremmat työkalut työllisyyden vahvistamiseen muiden paikallisten toimijoiden (esim. yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen) kanssa. Asiakaslähtöisyyden tulee olla työvoimapalveluiden keskiössä ja muutoksen pitää parantaa asiakkaan asemaa ja palveluita. Uskon, että muutos on asiassa mahdollisuus ja työvoimapalveluiden paikallisuudesta on hyötyä.
Ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta itsestään sen sijaan, että hyvinvointiyhteiskunta tukee heitä monin eri tavoin.
Jokseenkin eri mieltä
Hyvinvointi on laaja käsite ja on totta, että voimme tehdä itse paljonkin sen eteen. Ennen kaikkea kuitenkin toivon meidän pitävän huolta toisistamme. Emme voi valita sitä, minne ja millaisiin olosuhteisiin synnymme, joten hyvin- tai pahoinvointi ei ole vain yksilön vastuulla.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jokseenkin samaa mieltä
On oikein, että työnteosta ja yrittämisestä saa riittäviä ja korkeitakin tuloja. Yhteiskunnallisesti vakain tilanne on kuitenkin maissa, joissa on kohtuulliset tuloerot.
Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella.
Jokseenkin eri mieltä
Kuntien veropohjaa tulee voida tarkastella monesta näkökulmasta. Tilanne, jossa henkilön tulot muodostuvat pelkistä pääomatuloista ja hän ei maksa lainkaan kuntaveroa, näyttäytyy epäoikeudenmukaisena. Toisaalta pääomatulot keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja käytäntö ei olisi kovinkaan yhdenvertainen.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Jokseenkin samaa mieltä
Työskentelen päivittäin etuuksia käyttävien asiakasryhmien kanssa ja tiedän kokemuksesta ja myös tutkimustiedon perusteella, että etuuksien alikäyttö on suurempi ongelma. Etuuksien taso ja erityisesti niiden hakemisen ja saamisen vaikeus osan kohdalla (esim. toimeetulotuki) ei kannusta niiden varassa elämiseen. Toisaalta järjestelmässä on myös kannustinloukkoja, jotka eivät kannusta aina esim. osa-aikatyön tekemiseen.
Elämässä menestyminen on ennen kaikkea ihmisestä itsestään kiinni.
Täysin eri mieltä
Emme voi valita sitä, minne ja millaisiin olosuhteisiin synnymme, joten hyvin- tai pahoinvointi eikä menestyminenkään ole vain yksilön vastuulla.
YMPÄRISTÖ, ASUMINEN JA JULKINEN LIIKENNE
Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa.
Jokseenkin samaa mieltä
Sekä ravitsemus- että ilmastotiede ja kansalliset ravitsemussuositukset priorisoivat kasviksiin pohjautuvan ruokavalion ja pidän näitä tärkeinä määrittäjinä aiheessa. Tässä on kyse laajalti asenteista ja siinä on monilla aikuisilla korjattavaa.
Kuntani pitää huolehtia, että sen kaikilla asuinalueilla on mahdollista asua tulotasosta riippumatta.
Täysin samaa mieltä
Alueiden eriytyminen on sisäisen turvallisuuden kannalta merkitsevä asia ja sitä tulee välttää. Siksi kohtuuhintaisen asumisen tulisi olla kaupunkilaisten saavutettavissa monipuolisesti.
Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle.
Jokseenkin eri mieltä.
Järvenpäässä vihreyttä ja vehreyttä on karsittu melko paljon rakentamisen tieltä, ja tässä asiassa toivon jatkossa käytettävän erityistä harkintaa.
Järvenpään pitää liittyä Helsingin seudun liikenteeseen HSL:ään, vaikka se toisi lisäkustannuksia kaupungille.
Jokseenkin samaa mieltä.
Pitkällä aikavälillä kannatan liittymistä monestakin näkökulmasta, vaikka juuri tällä hetkellä en pidä sitä tavoiteltavana. Ehtona tulee olla vuorovälien tiheneminen ja tähän tarpeeseen HSL ei vielä pysty vastaamaan. Myös kustannukset ovat merkittävät ja tämänhetkisessä taloustilanteessamme joutuisimme joko nostamaan kuntaveroa tai leikkaamaan palveluista, ja viime vuosien nk. juustohöylällä leikkaaminen osoittaa, että näin merkittäviä leikkauksia emme enää pysty tekemään. Järvenpään sisäisen liikenteen kehittäminen on toistaiseksi riittävä toimenpide, mutta kuten totesin, pitkällä aikavälillä toivon meidän voivan olla osa HSL:ää.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Täysin samaa mieltä
Olemme kaikki ensisijaisesti vastuussa omasta toiminnastamme ja näin on myös Suomen kohdalla valtiona. En itsekään jätä toimimatta toivottavalla tavalla, vaikka naapurini ei niin tekisikään.
Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035.
Jokseenkin samaa mieltä
Uudenmaanliitto ja myös Järvenpää tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja pidän tätä tärkeänä. Tiedostan tämän kuitenkin olevan kunnianhimoinen tavoite. Järvenpää on onneksi onnistunut vähentämään päästöjään merkittävästi.
Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa.
Jokseenkin eri mieltä
Tämä todennäköisesti ohjaa liikenteen vain uusille reiteille, joten sen hyödyt eivät ole todennäköisiä. Käyttäisin päästöjen vähentämiseksi muita keinoja, joita kyllä on.
Järvenpään on muutettava kaupungin pysäköintipaikat keskustassa maksullisiksi.
Täysin eri mieltä
Keskustan pysäköintitilanne on toistaiseksi muutenkin vaikea etenkin siellä toimivien yrittäjien kannalta enkä lähtisi vaikeuttamaan sitä entisestään.
MAAHANMUUTTO JA KOTOUTUMINEN
Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista.
Jokseenkin eri mieltä
Kotoutumisella, josta kunnilla on kokonaisvastuu, on keskeinen rooli esim. maahanmuuttajien työllistymisessä, joten siitä emme voi säästää. Myös maahan tulleiden lasten ja nuorten kotouttaminen on aivan keskeistä integroitumisen kannalta. Toisaalta leikkauksia on haettu tasapuolisesti aivan kaikilta palvelualueilta ja näin sen tulee ollakin.
Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa.
Täysin samaa mieltä
Erityisesti työperäinen maahanmuutto ja huoltosuhteen vahvistaminen on tässä keskeistä.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Jokseenkin samaa mieltä
Esim. työperäinen maahanmuutto on toivottavaa ja kulttuurien kohtaaminen on monesti omaa ajattelua haastavaa ja rikastuttavaa. Myös monimuotoisuudelle on tärkeää olla tilaa. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on kuitenkin perustavista arvoista vallittava yhteinen, jaettu käsitys.
KULTTUURI JA VAPAA-AIKA
Vapaa-ajan palveluissa kuntani tulee suosia kulttuuria liikunnan sijasta.
En osaa sanoa
Liikunta- ja kulttuuripalvelut edistävät – molemmat – tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja siksi molempia on tuettava eikä asetella vastakkain.
Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen.
Täysin samaa mieltä
Lähtökohtaisesti kunnan on paikattava tilanteita, joissa valtion rahoitusta on leikattu kriittisesti – näen tässä kuitenkin olevan mahdollisuus siihen, että valtio valuttaa tehtäviään kunnille. Kulttuuria on puolustettava ja Järvenpää on erityisesti nimenomaan kulttuurikaupunki – teatteri ei kuitenkaan ole todellakaan ainoa kulttuurimuotomme!
Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.
Jokseenkin eri mieltä
Kulttuuri on huomattavasti teatteri- ja orkesteritoimintaa laajempi palvelualue, joten en ymmärrä, miksi juuri niiltä tulisi leikata ja miksi ne on tässä kysymyksessä eritelty. Kulttuuri on kunnille varsin edullinen tapa lisätä veto-ja pitovoimaa. Kulttuuri lisää hyvinvointia ja sillä on merkitystä yhteiskunnallisten haasteiden (esim. yksinäisyys, segregaatio) ennaltaehkäisyssä.
Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita
Täysin samaa mieltä
Kirjastopalvelut ovat keskeinen pohja koko sivistykselle niin lukutaidon, kansalaistoiminnan edistämisen, tiedonhankinnan ja -saatavuuden kuin osaamisen kehittämisenkin kautta, joten kyseinen palvelu on säilytettävä. Meillä Järvenpäässä on mainio kirjasto!
Hanna Hongisto
Kunta- ja aluevaaliehdokas
2400
Aluevaalit
26
Kuntavaalit